Sommitelmaan syntyy tilan ja liikkeen vaikutelma, kun siihen saadaan vähintään kahden elementin jännite. Yksi piste ei luo liikettä, mutta jo kahden pisteen välille syntyy viiva tai vaikka kahden väripinnan väliin. Viivan käyttö on yksi keskeinen keino johdattaa katsetta haluttuun suuntaan. Viiva voi olla pystysuora (nouseva/laskeva, juhlallinen), vaakasuora (laakeus, tasapaino) tai vino/diagonaalinen (dramaattinen, vilkkaus, toiminta). Dynaamisin liike on diagonaalisessa viivassa, joka jatkuu yli paperin. Suorien viivojen vastakohdaksi voisi luonnehtia käyrää tai kaarevaa viivaa, joka on pehmeämpi kuin suora viiva. Erilaisilla viivoilla ilmaistavia liikkeitä voi kuvailla esim. seuraavasti: kiertävä, lähestyvä, pakeneva, hidastuva, nopeutuva, voimakas, räjähtävä, yllättävä, valoisa, tasapainoinen. Erityisesti viivan ilmaisukeinoja ovat: viivan suunta, tiheys, sijainti, muoto, tummuus, paksuus, määrä, katkot, rytmi (erilaiset toistot).
Samoin voimme kaikilla kuvallisilla elementeillä (piste, viiva, massa, pintarakenne, väri, muoto ja kirkkaus/valoisuus) luoda erilaisia toistoja jatkuvana tai jaksottaisena (rytmi) vaihdellen niiden määrää, suuntaa, kokoa, välimatkaa ja tummuusastetta luoden liikettä. Värin liike tapahtuu suhteessä ympäröivään väriin. Puhtaissa spektin väreissä lämpimät värit lähestyvät ja kylmät pakenevat. Kuitenkin esim. puhdas sininen voi lähestyä, jos taustalla on murrettu vastaväri oranssi. Näistä asioista on paljon materiaalia, mutta tässä vain lyhyesti esillä olleita liikkeen ilmaisukeinoja.
Ai niin, sivusimme myös kineettisestä liikettä, joka maalauksessa perustuu optiseen illuusioon. Liike saadaan aikaan yleensä musta/valko tai vastaväri kontrasteilla ja toistuvilla kuvioilla. Vaikutelma on sykkivää, väreilevää ja aaltoilevaa riippuen kuvioista. Mutta ei sen enempää tästä aiheesta.
Alla ensin valmistuneita kontrastiharjoituksia ja sen jälkeen pieniä pikamaalauksia liikkeestä.
 |
| Taustakaupungin vaalea punertava siluetti korostaa etualan vihreänsinistä vettä, jossa oranssinpunainen vene loistaa. Koko- ja valöörierot tuovat syvyyttä. |
 |
| Aurinkoisen päivän tunnelmaa tuovat puiden tummat, voimakkaat varjot aurinkoisella ranalla. |
 |
| Vastavärien kontrasti. Punainen omena tuo kuvaan jännitettä ja eloa. |
 |
| Valo/varjo harjoitus valmiina. Voimakas tumma/vaalea ja eri värien kontrasti – tummimmat kohdat ovat pieniä yksityiskohtia. |
 |
| Tummansininen tausta korostaa hedelmien oranssia hehkua. Maalauksessa on klassinen kolmanneksen sääntö voimakkaan tumma/vaalea kontrastin lisäksi. |
 |
| Valööri- ja tarkkuuskontrastia. Rakennusryhmä puineen on kuvattu tummana ja rakennukset voimakkailla rajaviivoilla. Ympäristö on maalattu vaaleana, säävykkäänä ja epätarkkana pintana korostaen keskiötä. |
 |
| Kylmän kirkkaassa lumimaisemassa on tummia lämpimämmän sinisiä varjopaikkoja. |
 |
| Hieno kolmiomainen sommitelma, jossa on erisävyisiä sinisiä sekä tummana että vaaleana. Kivien rosoisilla pinnoilla hiven okranvihreää antaa lämpöä kylmään maisemaan. |
 |
| Kylläisyyskontrasti. Kauniisti toteutettu vaaramaisema, jossa taustan puhtaat ja kylmät värit korostuvat etualan murretuilla väreillä. |
 |
| Pyykit rytmittävät ajatusta tuulen liikkeestä vasemmalle. |
 |
| Suuri aalto kiertyy sisälle, johon viivat silmää ohjaavat. |
 |
| Useampi pyörähtävä hahmo kuljettaa silmää enemmän kuin yksi. |
 |
| Vauhtia vasemmalle. Kokoerot tuovat syvyysvaikutelmaa – katseen suunta on taaksepäin. |
 |
| Tyrsky törmää kiviin ja liike kääntyy takaisin. |
 |
| Useat aaltoilevat viivat tuovat veden pintaan navakan tuulen tuntua. |
 |
| Rytmilliset viivat muodostavat tasapainoisen sommitelman. |
 |
| Hieman enemmän rajattuna ja lisäämällä värejä tulee lisää liikettä. |
 |
| Suuri aalto ja hädänalaiset. Tumma vesi vaalenee noustessaan korkeuksiin. |
 |
| Pari vastaväristä viistoa viivaa reunasta reunaan luovat vahvan vaikutelman. |
 |
| Luova kierre, jossa on monia seurattavia elementtejä paperin ulkopuolelle. |
 |
| Värejä lisäämällä dynamiikka lisääntyy. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti