Sommitelma- ja kontrastimaalauksia

19.11.14 tarkastelimme edellisen kerran aiheita eli kuvan tasapainoa ja kontrastia kurssilaisten tekemistä maalauksista. Osa näistä töistä syntyi tapaamisessa, osa oli tehty jo aikaisemmin.

Vastavärisommitelma retiiseistä.

Raikas kukkasommitelma
valkoiselle paperille.

Vaaka kukkaruukkusommitelma kellertävälle
sileälle tapettipaperille.

Pysty tutkielma karhealle
tapettipaperille.

Tilasommitelma pyöreä/kulmikas muodoilla.
Huomaa rypistetyn paperin pintarakenne. 

Pehmeä/kova materiaaliharjoitelma.

Pullosommittelma ja tyhjä tila.

Muoto- ja sommitteluasetelma.

Monitasoinen maisemasommitelma.

Kirkas/tumma-kontrasti viivasommitelmana.

Tarkasti työstetty yksityiskohta.

Suurpiirteinen maisema.

 

Sommittelun tasapaino ja huomioarvo

5.11.14 maalausiltana pohdimme Pertin kysymystä kuvan tasapainosta, joka on yksi sommittelun perusperiaatteista. Muut ovat Teresa Bernardin mukaan liike, toisto, painotus, yksinkertaisuus, kontrasti, mittasuhde. Eurooppalainen ihmisen katsoo yleensä kuvaa myötäpäivään, jos elementeillä ei ohjata katsetta muuanne. Kiertäessään kuvaa silmä etsii ja havaitsee kuvasta hyvinkin pieniä elementtejä. Näitä elementtejä (viiva, massa, pintarakenne, kirkkaus/valo, väri ja muoto) kuvapinnalla pyrimme vaistonvaraisesti tai tietoisesti järjestämään niin ettei kuva "keikahda" tai näytä valuvan jostain reunasta. Tasapainoiseen sommitteluun vaikuttaa mm. elementtien painoarvo ja pinnan huomioarvo.
Alla pari linkkiä aiheesta.

Teresa Bernard kuvaa englanninkielisillä sivuillaan hyvin tasapainoa kiikkulaudalla. Pelkkä kuvien katsominen selventää asiaa. Katso kaikki kuvat rullaamalla sivua alas.
http://teresabernardart.com/design-principle-balance/

Mirja Revonkorpi kertoo lyhyesti sommittelun perusteista, kultaisesta leikkauksesta ja huomioarvosta.
http://www.taidea.fi/dgl143/tunti6.htm

Sommitteluesimerkkejä eri vuosisadoilta kirjasta Maalaustaiteen historia, renesanssista nykypäivään, Anna Carola Krauße. ISBN 3-8331-1652-8. Kirjasta olen lainannut maalausten faktatietoja alla oleviin teksteihin.

Horatiuksen vala 1784–85, Jacques Louis David

Mielestäni miekkaan tarttuminen on pääosassa kuvassa, jossa roomalaiset Horatius-kolmoset vannovat valan taistellakseen Rooman puolesta kuolemaan saakka.  Tästä uusklassismin (viileä, sileä, jäljittelevä ja historialliset ja porvarilliset aiheet) aikakauteen sijoittuvasta kuvasta voi löytää monia sommittelullisia elementtejä. Ylevyyttä ja voimaa pystysuuntaisilla pylväillä. Kolmen veljeksen käsivarret ohjaavat katseen miekkojen kahvoihin – joihin he haluavat tarttua. Surevan naisen hartioista lähtevät diagonaalilinja jatkuu punaviittaisen miehen käsivarressa johdattaen samaan pääkohteeseen samoin kuin miekkojen terät. Suunta on vasemmalle ylös, mikä tuo dramaattisuutta ja kuvaa lähemmäksi.

 

 

Volgan lautturit 1872, Ilja Repin



Realismin aikakaudelle sijoittuvassa maalauksessa Repin nostaa miesryhmän pääosaan tumman ja vaalean kontrastilla. Jalkojen alta kulkeva viisto diagonaali korostaa miesten uupuneita asentoja heidän kulkiessaan vasemmalle alas. Linjat vievät toisaalta myös oikealle ylös (merelle) tuoden tilaa, jota korostetaan kokoeroilla. Miesten alas luodut katseet kuvaavat väsymystä, mutta yksi henkilö katsoo kuitenkin hieman yläviistoon, ehkä maalauksen kiinnostavuuden lisäämiseksi.

  

 

 

Kompositio punaisella, keltaisella ja sinisellä 1922,  Piet Mondrian

 

Piet Mondrian halusi luoda puhtaan ei-esittävän maalaustyylin, jossa ei ollut mitään yhtymäkohtia todellisuuteen.  Konstruktivismi oli maalaustaiteessa tyylisuunta, jossa  hahmotuksen peruselementeillä  (väri, muoto, pinta, viiva) ja niiden puhtaalla ilmaisulla ja harmonialla pyrittiin taiteelliseen ja esteettiseen. 

Somittelu ja kontrasti

Maalaustaiteessa peruspintana pidetään pysty- tai vaakatasossa olevaa suorakaidetta tai neliötä.
Toki maalausalusta voi olla minkä muotoinen tahansa tai vaikka kolmiulotteinen.
Peruspinnan muoto eli sivujen suhde määrää pinnan luonteen. Tietoa voi hyödyntää
valitessaan maalausaihetta.

Peruspinnat:
vaaka suorakaide – kylmä, rauhallinen
pysty suorakaide – kuuma, aktiivinen
neliö – neutraali

Kaikille näille erilaisille pinnoille voidaan sommitella elementtejä.
Alla viivaelementtejä erilaisilla peruspinnoilla:

horisontaalisesti eli vaakasuoraan – lepo, rauha, avaruus

vertikaalisti eli pystysuoraan – mahtavuus, voima, ylevyys, sisäisyys

diagonaalisesti eli lävistäjän suuntaisesti – dynaaminen, liike, toiminta, vilkkaus, dramaattinen

Mahtuvatko elementit kokonaan peruspinnalle vaikuttaa lopputulokseen.
Asiasta on huomioarvo kohdan jälkeen   http://www.taidea.fi/dgl143/tunti6.htm

Teresa Bernardin mukaan kontrasti on yksi yhdeksästä suunnittelun periaatteesta.
Voit katsoa kuvia linkistä:
http://teresabernardart.com/principles-of-good-design-contrast/

Yleensä puhutaan, että kuvaan luodaan mielenkiintoa  jännitteillä.
Jännitettä luovat juuri elementtien vastakohtaisuudet eli kontrastit:
koko – pieni/suuri
välimatka – harva/tiheä
muoto – pyöreä/kulmikas
tummuusaste – vaalea/tumma
määrä – vähän/paljon tai raskas/kevyt
suunta – suora/viisto tai lepo/liike