lauantai 28. lokakuuta 2017

Vesiväripaperit

18.10.2017 oli lomaviikko, mutta kurssilaiset kokoontuivat tutkimaan erilaisia vesivärimaalauksen paperilaatuja. Kurssin vetäjä ei ole aikomuksistaan huolimatta tutkinut akvarellipapereita systemaattisesti. Paperilla on kuitenkin suuri merkitys työn onnistumisessa ja paperi pitäisi osata valita oman tekniikan ja käsialan mukaan. Tiukkaan puristetut sileäpintaiset sopivat esimerkiksi pikkutarkkaan työskentelyyn ja pesutekniikkaan. Kevyesti ja nopeasti maalaaville riittää ohut paperi, joka ei ime paljon vettä. Akvarellipaperit ovat yleensä pintaliimattuja ilmeisesti liivatteella, joka parantaa pinnan kestävyyttä. Paksu pintaliimattu paperi imee vettä ja väriä hitaasti ja se kestää  hyvin monta märkää värikerrosta ja sopii pitkään työskentelyyn. Akvarellipaperin molemmin puolin voi maalata, mutta "oikean" puolen voi valita katsomalla, että vesileima on luettavissa. Akvarellipaperia valmistavat tehtaat – ainakin isommat tehtaat – merkitsevät paperien alareunaan vesileiman laatumerkkinään / mainoksenaan.

Harjoittelimme nyt uudelleen tuubivärejä ja suihkutusta laadukkaammille papereille ja tulokset olivat pehmeämpiä ja kauniin kuulakkaita. Osa porukasta lähti ennen kun ehdin ottaa kameraa esiin, mutta hyviä näytteitä alla.

Kertaus keskusteluistamme ja tutkimuksiani papereista. Eri maiden valmistajien pakkausmerkinnät hämmentävät ja alla selityksiä yleisimmistä merkinnöistä.
  • Paperin paksuus ilmaistaan painona (grammaa / neliöltä). Akvarellipapereita on noin 200 gramman papereista yli 600 gramman papereihin. Yleinen esim. 300 g/m².
  • Paperin karkeus ilmaisee pintarakenteen karheutta ja merkinnät vaihtelevat.
    Rough = karkea,  NOT/cold pressed = CP = puolikarkea, hot pressed = HP = sileä
    (GG (grana grossa) = karkea, GF (grana fina) = puolikarkea, SP  = matta (sileän ja puolikarkean välinen karkeus)  
  • Happovapaa = Asid Free paperi ei kellastu ajan mittaan. Paperin pH arvo on n. 7 = neutraali eli se ei ole hapanta eikä emäksistä.  
  • 100% Cotton = sata prosenttista puuvillaa. Teollisesti valmistetut täyspuuvillapaperit ovat akvarellimaalauksessa nykyisin käytetyimpiä. Merkintä ei kuitenkaan kerron onko valmistusmateriaali pehmeää vettä imevää lumppua vai käyttämätöntä uutta puuvillaa.  Pellavapaperit ovat yleensä käsintehtyjä ja laadukkaita, mutta harvinaisempia kuten monista muistakin kuiduista tehdyt paperit. Paperit voivat olla myös sekoituksia puuvillasta ja puukuituselluloosasta tai pelkästään puukuidusta.
  • Mould made = rumpuviirapaperi on tasalaatuista teollisesti valmistettua paperia. Se jäljittelee käsintehtyä paperia, jossa kuidut ovat sattumanvaraisesti "sekaisin" tehden siitä kestävää. Rumpuviirapaperin erottaa rosoisista reunoista verrattuna esimerkiksi tasoviirapaperiin.
  • High white =  extra white = valkoinen tai vitivalkoinen sekä traditional = luonnonvalkoinen ovat merkintöjä paperien värisävyistä.
Voit lukea lisää esimerkiksi näistä linkeistä Minoan akvarellistin oppaasta tai 
Minoan sivuilta eri tehtaiden papereista

Kauniit suihkutetut väripinnat keskitettynä kyhmänä huokoiselle paperille.
Kuivalla paperilla valutus-  ja valumajäljet rytmittävät sommitelmaa selvärajaisina.

Kasteltu paperi kuivahti tummien tubivärien levityksen ajan. Suihkusuunta
ylöspäin sai värit leviämään pehmeänä ja  sekoittumaan kauniisti toisiinsa.
Oikealla ylhäällä näkyy kuivan paperin selvärajaisia valutusjälkiä ja
alhaalla valumajälkiä, jotka tekevät maalauksesta mielenkiintosen.

Ympyräsommitelma kylmällä vihreällä, johon on otettu mukaan ripaus vastaväriä punaista
sekä hiven keltaista ja sinistä. Vesisuihku on irrottanut punaisesta ja keltaisesta hienon lämpöisen
valokiilan ympyrän keskelle. Muut maalatut alueet tukevat ympyrää eivätkä jätä sitä yksin.

Paperi ei ollut kovin huokoinen, mutta vuorenrinteen sinisen ja ruskean yhdistyneissä
väreissä näkyy suihkutuksen jälki. Työtä jatkettiin levittämällä märkä vahva sininen väri taivaaksi.
Jotta taivas ja maa eivät olisi irrallisia, niin lisättiin paperin kuvuttua kerrosmaalauksena
oikeaan reunaan taivaan sinen häivähdys ja muutama sininen varjopaikka vuorenrinteelle.

Värintestaus- ja suttupaperin iloisia väriläiskiä ja siveltimenvetoja.

Klassinen sommitelma vastaväreillä vihreällä ja punaisella.
Herkän kädenjäljen voi jättää, mutta on mahdollista jatkaa monella
tavalla. Pesutekniikalla on mahdollista pehmentää rajauksia ja
kerrosmaalauksella voi lisätä sävyjä täyteläisemmiksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti