maanantai 12. maaliskuuta 2018

Näyttelyohjeita opiston kevätnäyttelyyn

7.3.2018 koulujen talvilomaviikolla ollut opiston vesivärikurssi oli yllättävästi hiljainen. Paikalle tuli poikkeuksellisen vähän osanottajia ja niistäkin osa flunssatoipilaana.
Sivusimme hieman ennakoitua kurssi-ideaa eli vähäeleistä ilmaisua, pelkistämistä, minimalismia, mutta jätimme harjoitukset seuraavan kurssi-illan 21.3. aiheeksi.

Katselimme paikalla olevien maalauksia, joita on syntynyt lukuvuoden aikana. Valitsimme opiston kevätnäyttelyyn tarjottavia töitä. Koska näyttelytila on pieni ja opiston kursseilta tulee monenlaista esille laitettavaa, niin näyttelykokonaisuus pitää suunnitella vasta paikan päällä.
Hyvä töiden ryhmittely näyttelyn kokoamisessa on yhtä tärkeää kuin yksittäisessä maalauksessa sommittelu. Yhteisissä taidenäyttelyissä on siksi yleensä joku henkilö, joka vastaa näyttelykokonaisuudesta ja valitsee kokonaisuuteen sopivat työt.

  • Mieleisiään maalauksia voi siis viedä kirjastolle alakerran näyttelytilan takaosassa olevaan varastoon.  29.3. mennessä – mielellään reilusti
  • Kirjaston aukiolo: 
  • maanantai ja torstai 13–19, tiistai, keskiviikko ja perjantai 10–16
  • Työt voivat olla ilman minkäänlaista kehystä, paspispahvissa tai kehystettynä
  • Teoksen taakse oma nimi ja puhelinnumero
  • Kaikki kurssilaiset ovat tervetulleita valitsemaan näyttelykokonaisuutta ja pystyttämään yhdessä näyttelyä 3.4. klo 9–12
  • Sovimme, että 3.4. ripustettaessa valitaan maalaukset lopullisesti 
  • Esille laitetaan luettelo, jossa on kurssin nimi, kurssin ohjaaja ja vähintään niiden kurssilaisten nimet, jotka tuovat töitään näyttelyyn
  • Töiden haku pois 27.4.
  • Anja tuo viimeiseen kurssitapaamiseen ke 4.4.18 akvarellit, jotka eivät mahdu näyttelyyn.
Jos paperin reunat ovat kiinnitysteipistä epäsiistit, niin siihen voi leikata paperista tai pahvista kehyksen, jolla on monta nimitystä kuten passepartout, paspartuuri, paspa, paspis, aukkopahvi tai kehyskartoki. Toivon, että saamme tehtyä kivoja ryhmiä sermeihin näistä kehystämättömistä tai paspiksissa olevista akvarelleista.

Kurssi-iltana suunnittelimme muutamiin töihin paspiksia happovapaista pahveista, joita allekirjoittanut on saanut lahjoituksena. Näistä kuvia alla.

Katso myös aikaisempi blogikirjoitus Paspis ja signeeraus 8.4.2015 sekä
juttu aukkopahvin leikkauksesta 16.3.2016.


Naakka sai kehyspahvin happovapaasta
pahvista, johon leikattiin aukko mattoveitsellä.
Signeeraus kannattaa tehdä vasta kehyksen
suunnittelun jälkeen.  


Tälle lennokkaalle maalaukselle on tarkoitus
 leikata samanlainen kehyspahvi kuin edellä.



Joskus värillinen paspispahvi kehystää
vaaleaa herkkää maalausta paremmin kuin valkoinen.
Tässä hienosti maalatun kissan turkin 
tummat karvat ja
kissan silmät sopivat tumman kehyksen kanssa.





Tähän veikeään kissamaalaukseen
voisi sopia ruskeansävyinen paspis,
mutta valkoinen kehyspahvi on aina
neutraali. Jos työ kehystetään, niin
paspis on suunniteltava sopimaan
myös kehyslistaan.



Tässä aukkoa ei ole vielä leikattu,
vaan etsitään sopivaa kehyspahvin
kokoa ja mahdollista väriä. Paspiksen väri
korostaa vastaavia värjeä maalauksessa.



Myös tässä maalaus on arvioitavana
paspispahvin päällä. Tästä erottuu
selvästi miten maalauksen roosa kangas
 nousee esille punertavalla kehyksellä.  



torstai 1. maaliskuuta 2018

Painotus/ korostus maalauksessa


21.2.2018 jatkoimme edellisen kurssikerran aiheesta – liikkeellä voidaan johdattaa  katsojan katsetta haluttuun kohtaan tai suuntaan maalauksessa. Kohdetta voi vielä korostaa.

Painotus tarkoittaa jonkun yksittäisen alueen korostamista taideteoksessa. Painottaminen on vastakohtaisuuksien käyttämistä korostettavassa kohdassa. Työn pitää silti pysyä yhtenäisenä eikä korostaminen saa viedä kaikkea huomiota. Korostettava kohta voidaan luoda koolla, muodoilla, pintarakenteella, viivoilla, valoisuudella, tummuudella tai muulla kokonaisuudesta poikkeavalla tavalla kuten värikontrasteilla. Monenkirjavassa tai koristeellisessa maalauksessa voi olla esimerkiksi yksivärinen korostettava kohde tai tietysi myös toisinpäin.

Katselimme joitakin esimerkkejä, joista tässä osa. 1600-luvulla maalauksissa on useasti kohde valossa ja maalaus on reunoiltaan hyvin tumma. Yksi tällainen on Tohtori tulpin anatomian luento, Rembrandt. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/28/anatomia-taiteessa
Tummissa murretuissa väreissä tehdyn maalauksen korostuksen kohteena on kirkkailla väreillä maalatut tytöt maalauksessa Tyttöjä sillalla, Munch.
http://www.tate.org.uk/press/press-releases/edvard-munch-modern-eye-1
Vielä selvempi esimerkki värikontrastista on Asetelma jossa on inkivääriruukku, Mondrian.
http://www.piet-mondrian.org/the-still-life-with-gingerpot-2.jsp

Näillä alustuksilla syntyi kivoja maalauksia. Kirjoittajan ehdotus oli käyttää uusissa maalauksissa jotain Ittenin seitsämästä värikontrastista esim. kylläisyyskontrastia.
Katso blogikirjoitus 17.2.2016 otsikolla Jännitettä värikontrasteilla ja muilla vastakohdilla. 




Värikylläisyyskontrastia. Kirkkaan puhtaat
 turkoosinsiniset maljakot loistavat murrettujen
 lämpimien 
vihreiden keskellä. Oranssi tehostevärinä kylmälle siniselle.

Tämä  pelkistetty lämmin/kylmä-kontrastimaalaus on rauhallinen
 ja siinä on tilan tuntua. Työssä on myös tumma/vaalea-kontrastia.

Komplementtikontrasti eli vastaväriellä
 tehty kukkasommitelma. Maalauksessa
 rinnastettu lämmin murrettu 
vihreä
 ja kylmä puhdas punainen.


Hieno kylläisyyskontrasti-sommitelma upeilla murretuilla väriellä, joista
korostuu puhdas kylmä vaaleanvihreä raita tumman mustan ja ruskean
vieressä. 
Alareunan vahvat rajatut muodot tukevat maalausta, jonka
 yläreuna 
on kevyt, johdatellen katsetta kauas vaaleansiniseen.  

Tässä asetelmassa on kauniita puhtaiden viileiden värien sävyjä.
 Saa nähdä jatkuuko maalaus määräkontrastina, jossa on 
paljon vihreän
sävyjä ja vähän punaista? Vai kylläisyyskontrastina, 
jolloin olisi
lisättävä murrettuja lämpimiä sävyjä? Vai jotain muuta?

Edellisen kerran maalaus on saanut
lisää värejä ja kivoja viivaelementtejä.

Tässä kylmäsävyisessä teoksessa on
yhdistetty painomenetelmää ja kollaasia.


Rytmikkäässä viivasommitelmassa on hienot värisävyt.
Tätä kaupunkinäkymää on tarkoitus jatkaa. 

Tuma/vaalea-kontrastia. Puhtaat ja kuultavat värit tummalla pinnalla.
Mustan päälle on maalattu hieman astian vihreää sävyä tummempana
 heijastumana, jotta objekti ja ympäristö yhdistyisivät toisiinsa. Mustaan
olisi voinut jo alussa sekoittaa hieman murrettuja lämpimiä sävyjä,
jolloin 
maalaukseen olisi tullut myös niin sanottua kylläisyyskontrastia.
Kylmä/lämmin-kontrastia. Murrettuja sävyjä ja
hyvää tumman ja vaalean vaihtelua.
Perspektiivi kaartuu.



 
Selkeää vähäeleistä ilmaisua, jossa vaalea tausta
ja voimakkaanväriset objektit muodostavat tumma/vaalea
-kontrastia. Työssä vuorottelee myös kylmä/lämmin.   



Viereinen kuva rajattuna
tiukemmin.

























Varmaotteinen maisemamaalaus murretuilla maanläheisillä sävyillä.
Työtä raikastaa viileänharmaa ja valkoinen, joten työssä on
kylläisyyskontrastia. Maalausta on hieman kallistettu vasemmalle.

Samaa mahtavaa maisemasarjaa nyt tummemmilla
ruskeilla ja raikkaalla sinisellä. Hienoa tumman ja
vaalean vaihtelua. Tämäkin kuva hieman kallistettu.

Alkuperäinen viettävä rinne.
Taustan vuorta voisi hivenen
vahventaa antamaan tasapainoa.