perjantai 17. maaliskuuta 2017

Taustapahviin kiinnitys ja paspisten leikkaus


15.3.2017 tapaamisessa oli käytössä paspisleikkuri eli leikkuri, jolla voi leikata akvarellimaalauksille  kehyspahveja. Leikkurin etu esimerkiksi mattoveitseen verrattuna on se, että paksuhkon pahvin kuva-aukon saa leikattua kauniisti viistoksi reunustamaan maalausta.
Perusidea on suunnitella jokaiselle maalauksella sopivan levyiset kehyspahvit, mitata sen mukaan sopivan kokoinen pahvi ja leikata siihen aukko maalausta varten. Toinen samankokoinen pahvi on sitten taustapahvina, johon maalaus kiinnitetään ja mahdollisesti kehystetään puu tai metallilistoilla.

Paperin kiinnittämisestä taustapahviin on konsti, jolla ei tarvitse laittaa teippiä maalauksen päälle.
Tee näin:
  • varmista paspisaukolla, että maalaus on juuri kiinnitettävällä kohdalla taustapahvia 
  • pidä maalauksen päällä painoa, ettei se heilahda paikaltaan
  • ota paspis pois
  • leikkaa paperiteipistä suikaleita
  • laita  alustalla olevan maalauksen yläreunan alle paperisuikaleita liimapuoli ylöspäin, niin että osa tepistä näkyy reunan yli
  • varo maalauksen liikauttamista ja pidä paino koko ajan paikallaan 
  • Liimaa nyt pitkä teippi reunan yli tulevien paperisuikaleiden päältä maalauksen reunan suuntaisesti
  • teipeistä syntyy sarana, joka pitää maalauksen paikallaan ja se voidaan nyt kehystää 



Pitkäaikaiseen kehystykseen käytettävä paspispahvi eli paspartuuri on hyvä olla happovapaata, ettei pahvi kellastuta maalausta ja teippi samoin paperiteippiä. Maalarinteippi ei sovellu alkuunkaan pitkäaikaiseen teippaukseen.

8.4.15 blogissa on lisätietoa happovapaista kehyspahveista ja signeerauksesta ja
16.3.16 on kerrottu tarkemmin aukon leikkaamisesta mattoveitsellä.


Alla tällä kerralla valmistuneita ja aikaisempia maalauksia. Ehkä edellisen kerran surrealismiharjoitukset jäivät ajatuksiin, koska joissakin maalauksissa ei ole pyrittykään realistisuuteen.
Kehystyksistä en huomannut ottaa kuvia.


Vahva ja pelkistetty.
Märkätekniikaa tustalla ja märällä kuivalle -tekniikalla
 on 
maalattu kivielementti ja sen varjo.


Suomi 100 ja suomalainen.


Liehuva Suomen lippu ja tulevaisuuden kuusien latvat.


Yhdellä värisävyllä ihastuttavaa kuvitusta. Kuivaa
 ja  tarkkaa siveltimenjälkeä on pehmennetty vedellä 


Maiseman vihreyttä raikastaa vihreän vastaväri
punainen. Taustan kylmemmät värit painuvat taakse
 ja tie kaartuu etualalle leikaten mukavasti
vaakaa maisemaa 


Tuijottava katse tehostuu kontrasteista.
Maalauksen tasaisesta väripinnasta
erottuu valkoinen ja tumma ruskea
vierekkäin tehokkaasti.


Tummanpuhuva maisema, jossa ilmavuutta siveltimen vedoilla.
Mustan ja keltaisen vaalea/tumma kontrasti lisää dramatiikkaa.










keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Surrealismia ja muita maalauksia

1.3.2017 innostin kurssilaisia omaan luovuuteen.
Kerroin lyhykäisesti surrealismista (1924-45), joka on kaukana järkiperäisestä ja johdonmukaisesta maailmankuvasta oleva taidesuunta. Surrealistisessa tyylissä pyritään mielikuvituksen vapauttamiseen. Osa surrealisteista maalasi unikuvia ja esineitä tarinallisesti, luoden harhakuvien maailmoita ja osa taitelijoista puolestaan uskoi tiedostamattomaan luomisprosessiin. Selasimme taidekirjoista kuvia tämän kansainvälisen tyylisuunnan maalareista kuten Salvador Dali, Joan Miro, René Magritte jne.

Ajatuksen ja luovuuden aihioksi luin kurssilaisille pari kuvailevaa runoa. Osa kurssilaisista tarttui haasteeseen ja osa maalasi omia ajatuksia tai kokeili tiedostamatonta prosessia.

Komeat kuusimetsät olivat saaneet lopullisen muotonsa kotona, joten niistä ensin kuvia.


Kauniit luonnonläheiset murretut värit usvaisena aamuna.
Laaksovaikutelma saatu onnistuneesti etualan harjanteen reunan
 lämpimillä sävyillä ja puiden kokoeroilla.
.  



Vahvoilla vastaväreillä ja ruiskutehosteella kevyesti tehty talvimaisema. 
Puhtaat, kylmät ja voimakkaat tuubivärit testissä.
Tuubiväreistä saa helpommin pigmenttiä kuin napeista.
 Voit puristaa väriä suoraan paperile ja levittää sitä veden
 ja  siveltimen avulla. Halutessasi voit jättää paksumman
värikerroksen, kuten tässä punaisen vaaka yläreuna.




Runon innoittamana enkelin tulihiukset
loimuavat siveltimenvedoin sinisellä taustalla.

Kauniita murrettuja oranssin ja ruskean sävyjä sekä onnistunutta
kulhon muodon ja tekstiilien kuvausta asetelmaa havainnoiden. 



Luovuutta väripintaa ja viivaa yhdistelemällä Heini Leväslaiho runon innoittamana.
. Taivaala lensi valas  ja huikea hauki hauki myös...

Vastavärejä sekä keskitetysti pehmeää ja terävää viivaa. 

Heijastuksia rennosti ja rytmikkäästi märällä siveltimellä.



Yllättävä kuvakulma varottavasta yllätyksestä katukiveyksellä.

lauantai 25. helmikuuta 2017

Sokerivettä ja sekatekniikkakokeiluja vesiväreillä


15.2.2017 isolla joukolla innostuimme kokeilemaan Ullan tekemää sokeriliuosta maalauspintana ja maalasimme ilman tiukkaa pipoa. Sokeriliuos (2dl sokeria ja 1dl vettä) maalauspohjana on terapeuttinen menetelmä levitellä väriä. Kun sokeriliemen levittää paperille ja pudottele sinne värejä ne leviävat hieman samalla lailla  kuin marmorointiväreillä tai liisterillä tehtävät marmorointikuviot. Väriä voi ohjailla siveltimellä, tikulla ym. sellaisella tai kallistelemalla pohjaa. Sokeriliemi kuivaa hitaasti ja se jää paperin pinnalle koholle, joten sen uudelleen kastumista on tietysti vältettävä. Samaa värien tiputtelua voi kokeilla myös pelkästään märälle tai laikukkaasti märälle paperille.
Keskustelimme myös akvarellimaalauksen jatkamisesta, jos tuntuu, että maalaus on mennyt pilalle. Maalauksia voi jatkaa monenlaisilla sekatekniikoilla. Voimaa ja jämäkkyyttää saa monesti käyttämällä viivaa, joko siveltimellä, huopakynillä, erilaisilla liidulla jne. Maalauksiin voi lisätä rohkeasti värejä, peittää huonoja kohtia kollaasimaisesti toisella paperilla tai ottaa käyttöön läpikuultamattomat vesivärit eli peitevärit/guassit, pastelliliidut, akryylivärit jne. Akvarelliin voi märkänä piirtää tylpällä tikulla (ettei paperi mene rikki) tai oikein terävällä puukolla, jolloin tulee hyvin ohuita viivoja, joihin väri valuu tummenmmaksi. Tuttuja ovat myös roiskeet, pesutekniikka, raaputus, painaminen, sablonit, suolarakeet ja telan käyttäminen värin levitykseen jne. Mielikuvitus rajana!

Maisemamaalauksia oli syntynyt ja syntyi illan aikana mukavasti, joten alla runsas esittely kevättalven tuotoksista.

Kaunis, rauhallinen ja avara pakkaspäivän
 talvimaisema, jossa on käytetty hieman raaputustekniikkaa.
Varjoilla on saatu hienosti maanpinnan muodot esiin.

Murretuilla sävyillä maalatussa talvimaisemassa
on jo kevään tuntua.

Kuvitteelliset kuuset kuunvalossa
erottuvat kiemuraisella siveltimenjäljellä
mukavasti taustastaan. 
Kuun valoa ja heijastuksia
rennosti maalattuna vahvoilla vastaväreillä.


Tekijä ei ollut tyytyväinen maalauksen lopputulokseen.
 Hän jatkoi työtä rohkeasti käyttämällä mustaa huopakynää
ja lisäämällä tummempia sävyjä.
Päivämaisema muuttui kuutamoillaksi.

Tämän kuusiryhmän harmoninen värimaailma
ja rento ja herkkä piirrosviiva sopivat hyvin yhteen.

Tausta yhdistää hieman irralliset elementit mystiseksi maisemaksi.

Murrettujen maanläheisten värien maisemassa on kokeiltu suolarakeita. 

Harmaan pävän kauneutta, jossa taustan pehmeä märkätekniikka
 ja  sävyt ovat kontrastina ja korostavat etualan kuivunutta puunrunkoa.
Välitason kuuset tasapainoittavat sommitelmaa.

Kuulakas valo, pehmeän ja terävän viivan yhteiselo
muodostavat mahtavan sommitelman. 

Öljyvärimaalauksesta tehdyssä
akvarelliversiossa on kauniit värit.
Taustan sinervä utuisuus, keskitason vaaleus ja
 etualan tarkempi värikylläisyys luo kolmiulotteisuutta.

Valkoisia tulppaaneja muutamilla siveltimenvedoilla.
Yksityiskohta varmoista
siveltimenvedoista, joilla on
löydetty kukan muoto.


Tarkkaa ja epätarkkaa yhdistelemällä saa kohdistettua
katsetta tarkasti kuvattuun kohtaan. Jos jostain sommitelman
alueesta tulee liian massiiivinen, sitä voi rajata pois kuvasta.

Kevyttä asetelmaa on rajattu mustalla huopakynällä
 ja saatu lasikulhon pintarakenne mukavasti esille.
 Asetelmaa on rajattu hieman pois paperin keskeltä.


Unimaisema ihmismielen ajatuksista ja kuvajaisista.

Unimaisema vesiputoksesta ja delfiinistä.






Sokeriliemikokeiluja














lauantai 4. helmikuuta 2017

Tulevaisuuden sinivihreä kuusi tai metsämaisema

1.2.17 toteutimme Sisä-Savon kansalaisopiston tulevaa kevätnäyttelyn teemaa. Oma opistomme täyttää seitsemänkymmentä vuotta ja Suomi juhlii sataa vuotta. Näistä koostuu ilme tuleviin kevään opiston juhliin – sinivalkoinen Suomi ja opiston logon vihreä väri kuin kuusessa.

1917 kylvettiin Itsenäisyyden kuusi. Se istutettiin Kaivopuistoon Helsinkiin vuonna 1931. Maassamme istutettiin yli 30 000 Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettua jälkeläistä, Kotikuusta, Suomen täyttäessä 50 vuotta. Tarina jatkuu vuonna 2017 Tulevaisuuden kuusi - kampanjalla. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni suomalainen istuttaa juhlapuun tai -metsikön laattoineen satavuotiaalle Suomelle.

Olin ottanut mukaan omia valokuviani metsistä ja lehtileikkeitä, joissa näkyi kuusia. Valokuvissa on kuvaaja jo miettinyt sommittelun, joten se vapauttaa maalarin sommittelun vaivalta. Ainakin pari näistä kuvista on maalattu kuvien innoittamana oikein onnistuneesti. Kuusi on meille niin tuttu muoto, että sitä on helppo maalata myös rennosti omien muistojen mukaan. Siispä alla sinistä, vihreää, valkoista ja vähän muutakin.

Märkätekniikalla tehty sinivalkoinen maisema, joka
yksinkertaisuudessaan on rauhoittavan kaunis pienine
yksityiskohtineen. Joskus vähemmän on enemmän.


Kuuset sumussa ja rinteessä. Kolmiulotteisuus muodostuu
kauempana rinteellä olevien kuusten pienenemisestä
ja vaalenemisesta sumun taakse. Kiva kolmiosommitelma.

Mielenmaiseman kuusia sinisessä hetkessä.
Kepeitä siveltimenvetoja ja hyviä sävyjä.

Kuusimetsä horisontissa. Turkoosinsininen saa
keltaoranssin ruskamaiseman hehkumaan.   

Tästä kuvasta tulee elävästi mieleen
keväiset hiihtolenkit järven jäällä.

Tässä puolestaan tulkinnanvaraa.
Rytmikkäät siveltimenvedot ja vahvat murretut värit. 

Rennosti puhtailla väreillä viitteellisiä taimia.

Tummanpuhuva kuusisaari on rohkea maalaus.


Yöllinen kaupunkimaisema. Tussilla rajatut pelkistetyt muodot
täyttävät paperin harmonisesti. Jotkut muodot näkyvät toistensa
läpi ja se saa tutkimaan kuvaa tarkemmin.