torstai 29. tammikuuta 2015

Heijasteväri

28.1.15 keskustelimme myös heijasteväristä. Maalattavaa kohdetta tarkkaan katsoessa huomaa, miten viereinen väri heijastuu kohteeseen. Esimerkiksi siniseen kiiltävään maljakkoon heijastuu vieressä olevan oranssin appelsiini väri muodostaen ruskean värin maljakon kylkeen. Samoin maisemassa veteen heijastuu rannan kasvillisuus. Veden väri vaikuttaa heijastumaan, joskin kirkas vesi hyvin neutraalisti.

Osa kurssilaisista maalasi lasiastioita tai vaihtoehtoisesti paperia sivuvalossa havainnoiden varjojen lisäksi heijasteita. Lasiastiat ovat sivuvalossa haasteellisia maalattavia. Lasi on kiiltävää ja sen pintaan muodostuu huippuvaloja. Lasi läpäisee valon ja synnyttää kylläisiä kirkkaita varjoja toisin kuin valoa läpäisemätön pinta. Näistä havainnoista ja omista kokemuksista olisi kiva kuulla kommentteja – kuvat kun jäivät ottamatta.  




    

Varjon väri



28.1.15 yritimme pöytälampuilla saada aikaan varjoja asetelmiimme.
Kuten maisemaa eri valossa havainnoidessa huomaa korkealta tulevan valon hajautuvan maisemaan tasaisesti. Hajavalossa ei ole paljon varjoja.
Tässä pienimuotoinen kokeilu siitä, että varjon väri sävyttyy valon vastavärillä. Tätä tietoa voi käyttää kun haluaa luonnollisen ja sävykkään maalauksen. Ihmissilmä havaitsee todella pieniä sävyeroja ja taitoa voi kehittää. 
Unohdin kuvata harjoitustöitä, mutta ehkä näemme niitä myöhemmin.
 
 

Värillinen tila eri valossa

28.1.2015 kurssipäivä alkoi sähköisesti tietokoneen johdon kärtsähtäessä. Pasmat menivät vähän sekaisin. Tässä teoriakertausta valon vaikutuksesta väreihin.

Tavoitteena meillä on oppia havaitsemaan maalattavasta  kohteesta eri sävyjä ja sekoittamaan niitä perusväreistä tai etsimään paletista oikeat sävyt.  Alla esimerkkinä kesäinen maisema eri vuorokauden aikaan, josta voit havainnoida värien sävyjä (kellanvihreä, sinivihreä jne.), valoisuutta (tumma – vaalea), kylläisyyttä (kirkas – himmeä/samea).

torstai 15. tammikuuta 2015

Tunteiden ilmaisua väreillä

Kokeilimme myös tunteiden ilmaisemista pelkillä väreillä ilman mitään esittävää symbolia tai tunnistettavaa kuvaa. Sommittelua, viivoja ja erilaisia pintoja ja tekniikoita sai käyttää vapaasti. Pienen huokoisen paperin sai nopeasti valmiiksi.
Oli mielenkiintoista koota työt aiheittain ja tarkastella löytyykö niistä yhteisiä piirteitä.

Aiheet olivat seuraavat: ilo, suru, rauha, kateus ja viha.

Kokeile oma versiosi ennen kuin katsot tarkemmin alla olevat koosteet ja lisää sitten omasi (mielessäsi) tyhjään paikkaan. Käytä maalauksissa erilaisia sävyjä.




Iloa ilmaistiin ryhmän maalauksissa kirkkailla ja monilla väreillä, kieppuvilla viivoilla ja palloilla, leikkivillä pisaroilla, ylöspäin nousevilla ja pulppuavilla linjoilla. 
 
 
Kurssilaisten surun väriksi valikoitui harmaanvioletit ja sinisen ja ruskean sävyt. Maalauksissa näkyy sisäänpäin kääntyminen ja sumussa yksin oleminen. Tummat sävyt kuvasivat painon tunnetta.  
 
 
Rauhaa maalattiin vaakaviivoilla ja pinnoilla. Hillityt ja vaaleat vihreän ja sinivioletin murretut sävyt antavat levollisen tunnelman.  
 
 
Sanonta vihreänä kateudesta näkyy jonkin verran kateus-teeman maalauksissa. Näissä maalauksissa on piikikkyyttä, kateuden piilottelua ja jäynää.   
 
 
"Vihan" kohdalla loppui paperi. Kiukku olisi ollut ehkä helpompi aihe. Nämä maalaukset kuitenkin poikkeavat selvästi ilosta, vaikka yhtenäistä värimaailmaa tekijöillä ei ole. Viivojen kulmikkuus, voima ja tummuus tuovat vahvuutta tunteeseen.   
 
 
 
 





Perusvärien sekoittaminen

Vuosi 2015 aloitettiin vesiväriryhmässä värikkäästi sekoittamalla perusvärejä kahta keltaista, kahta punaista ja kahta sinistä. Tutkimme kahden väriparin tuottamia erilaisia sävyjä. Miten saamme kirkkaimman sävyn ja miksi toinen väri on hyvin samea? Hieman jo pohdimme myös värin valoisuutta, joka akvarelliväreillä tarkoittaa pääsääntöisesti enemmän vettä ja vähemmän pigmenttiä. Pohjapaperin valkoinenhan kuultaa värien alta vaalentaen värejä, jos väripigmenttejä on vähän.
Tähän palaamme seuraavassa tapaamisessa. Ensin käsittelemme kylläisyyttä.

Väri voidaan jakaa kolmeen ominaisuuteen:
sävy            esim. kellanvihreä, sinivihreä, punavioletti
kylläisyys    esim. kirkas (puhdas), erittäin kirkas, himmeä (samea, murrettu väri)
valoisuus     esim. erittäin vaalea, keskivaalea, tumma

Alla Wennströmin harjoituspaletin perusvärit. Olen laittanut vasemmalle ns. lämpimät värit, joka on hieman vanhahtava termi. Värejä ei oikeastaan luokitella lämpimiin ja kylmiin, koska värejä verrataan aina toiseen – lämmin Preussinsininen on kylmä lämpimien keltaisen joukossa. Tässä harjoituksessa jako mielestäni selventää asiaa.
Idea on, että päävärissä on aina tippa toista pääväriä. Lämpimissä tipat punaista tai keltaista ja kylmissä tipat sinistä tai punaista.   
   

 
 
Näistä tipoista löytyy ratkaisu, miten saa sekoitettua kylläisyydeltään mahdollisimman kirkasta väriä.
 
Sitruunankeltaisessa eli Kadmiuminkeltaisessa ja Preussinsinisessä on vain sinistä ja keltaista, joten väri on kirkas. Siinä ei ole kolmatta väriä himmentämässä (samentamassa).    

 
 

Sama keltainen sekoitettuna Ultramariininsiniseen antaa sameamman ja viileämmän sävyn.
 
 

 

Jos taas lämpimään Preussinsiniseen lisätään Krominkeltaista eli lämmintä keltaista niin tuloksena on vain hieman samea lämmin vihreä. Punainen tippa on vain keltaisessa.  




Ultramariininsinisessä ja Krominkeltaisessa on molemmissa punaista eli kolmatta väriä eniten, joten väri on näistä sekoituspareista himmein eli samein. 

Koita sekoittaa vihreän lisäksi toistenkin välivärien (oranssi ja violetti) vastaavat erilaiset sävyt. Onnistuakseen harjoituksessa pitää olla todella puhtaat värit, pensselit ja vesi.